QUO VADIS, ESIMIES?

on

Lueskelin viime viikolla työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaa raporttia, joka käsitteli tutkimusta työnantajien halukkuudesta palkata osatyökykyisiä henkilöitä. Asenteet osatyökykyisyyttä ovat onneksi muuttumassa myönteisemmiksi.

Tutkimuksen ydinviesti oli, että suurimmalle osalle yrityksistä työmotivaatio on työntekijän tärkein kriteeri ja ominaisuus. Siis tärkeämpää, kuin 100% työkyky. Tulos ei yllättänyt.

Itse menisin vieläkin pidemmälle. Mielestäni työmotivaation puute on merkittävämpää osatyökykyisyyttä (tai -kyvyttömyyttä!), kuin liikunta- tms. rajoitteet tai hahmottamisen vaikeudet.

Työpsykologi Liisa Raina totesi työmotivaatiosta päivähoitotyössä tyhjentävällä tavalla: työntekijä ilman työmotivaatiota on lapsille vaarallinen. Voisiko sitä enää selkeämmin sanoa?

Motivaatiottomuus kulkee käsi kädessä sitoutumattomuuden kanssa ja yhdessä ne vahvistavat hällä väliä/ihan sama – asennetta, joka heikentää väistämättä myös työkavereiden motivaatiota.

KANNATTAA SIIS PALKATA IHMISIÄ, JOIDEN ASENNE JA MOTIVAATIO OVAT KOHDALLAAN. VAI MITEN SE NYT MENI?

Ihan noin helppoa se ei valitettavasti ole. Matka hyvästä tyypistä sitruunaksi on yllättävän lyhyt. Ja esimiehenä saatat tietämättäsi lyhentää matkaa entisestään.

Olen ollut todistamassa metamorfoosia, jossa hyväksi oletetusta tyypistä kuoriutui täysverinen ankeuttaja ennätysajassa. Kuvittelin rekrytoivani yhteisöön aikuisella tavalla ja tervejärkisesti asioihin suhtautuvan ratkaisukeskeisen osaajan, mutta sepä ei mennytkään ihan niin.

Unohtui nimittäin se tosiasia, että työyhteisössä mikään ei suju itsestään. Ei ainakaan henkilöstöön, esimerkiksi perehtymiseen, liittyvät asiat.

Se mikä on selvää pässinlihaa johtajan päässä, ei todellakaan ole sitä työyhteisölle, ellei ajatuksia, aikomuksia ja suunnitelmia selkeytetä, konkretisoida – ja johdeta. Kartta ja maasto ovat eri asioita, vaikka samaa aluetta kuvaavatkin. Ne tulee osata suhteuttaa toisiinsa.

IHMISET TEKEVÄT TULOKSEN. MUTTA MITEN?

Todettuani että metsään mentiin, ei auttanut muu kuin tarttua hommiin – ja peiliin; oli pakko selvittää ensin itselleni, mitä ihmisten johtamisella tavoittelen ja mistä tiedän, milloin olen onnistunut. Oli pohdittava, mitä työn laadukas tekeminen ihmisiltä vaatii ja mitä se vaatii minulta esimiehenä.

Tutkija ja kehittäjä PhD Ossi Aura nimeää tuloksen ja henkilöstötuottavuuden kannalta keskeisimmiksi tekijöiksi osaamisen, motivaation ja työkyvyn.

Niiden johtaminen edellyttää tietoista panostamista niiden kannalta kriittisiin toiminnallisiin kohtiin: rekrytointiin, perehdytykseen ja oikeiden asioiden jatkuvaan ja johdonmukaiseen arviointiin ja mittaamiseen.

Tapaamisiin!

Marja K.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s