Innovaattorina toimiminen

Innovaattori toimii kehittäjän mielellä ja hyödyntää toimintaympäristön muutoksia. Bechmarkkaa ja toimii yli toimialarajojen. Katsotaan ulospäin mitä maailmassa tapahtuu ja mitä mahdollisuuksia se tuo omaan työhön ja sen kehittämiseen. Miten viemme ajatuksiamme eteenpäin ja jaetaan muille?

Ymmärrys omaan tekemiseen on lisääntynyt. Tekeminen on paljon tietoisemaa ja on synytynyt pohjaa tekemiselle. Systemaattista ja tavoitteellisempaa tekemistä. Ei vain intuitioon luottamista.

Oman tekemisen peilaamista. Uusin silmin katsomista. Benchmarkataan myös saman alan erilaisten toimijoiden kanssa. Innovaatiot syntyvät rajapinnoilla.

Edistää toiminnallaan laajenemista ja ottaa haasteita vastaan. Kaikki eletään isoissa murroksissa ja muutoksissa. On vain lähdettävä tekemään.

Kun on iso organisaatio ja eri toimialoja, kuuluu yhteistyö srategiaan vahvasti. On eri tapoja toimia ja niitä yhtenäistämällä syntyy uusia toimintamalleja. Systemaattisuus on lisääntynyt ja sitä kautta tekeminen on tehokkaampaa ja järkevämpään.

Kun joka tapauksessa olisi tehnyt sen ison projektin, ja sitä nyt katsoo tutkinnon kautta niin sitä katsoo systemaattisemmin. On myös helpompi perustella muille omaa tekemistä kun tekemisellä on taustaa.

Päällimmäisenä on mielestäni konkreettinen asia, toimialasta riippumatta palvelupolku. Sitä voi soveltaa missä vain. Kaikki mitä tapahtuu ja etenkin palvelupolun katkeamattomuus. Ihan pienillä asioillakin on merkitystä.

Tarvitaan konaisuuskuvan katsomista. Taitoa ostaa palvelua oikein. Taitoa ostaa markkinointia oikein. Ymmärtääkö palveluntuottaja mitä olette hakemassa? Katsotaanko kokonaisuutta vai vaan pientä palaa?

Yksi iso juttu on, miten me uskalletaan katsoa laajemmin? Mitä tässä koko kentässä tapahtuu. Se, että ottaa haasteita vastaan. Rajoitteet katoavat koko ajan ja voi olla entistä ”pimeämpi” näkemään uutta. Kriisit tuovat niitä mahdollisuuksia. Usein rajoitteet ovat omien korvien välillä.

Useasti itsestäänselvät asiat ovat tekemättä, kun katsotaan vaan sieltä omasta näkökulmastaan. Sekoittaminen yli toimialarajojen tuo paljon kokonaisempia palveluja. Tarvitaan ”tulkkeja” jotka yhdistää rajapintoja. Usein palautetta kysytään niiltä, jotka käyttävät palveluita ja ovat tyytyväisiä. Jopa niitä kanta-asiakkaita pelkästään. Vaikka palaute täytyisi saada niiltä, jotka eivät ole niin innostuneita ja sitoutuneita. Tälläisen palautteen saaminen on kuitenkin haastavaa. Tarvitsemme uusia tapoja kysyä.

Mikä on se tapa jolla saa palautetta? Se palautteenanto kanava pitäisi saada jotenkin avattua ketterästi. Niin, että asiakkaille tulisi se tunne, että on mukana kehittämässä jotain uutta. On oltava myös valmius reagoida palautteeseen nopeasti.

Mitä enemmän kysytään palautetta, sillä tavalla että asiakas näkee, että palautteeseen reagoidaan. Että otamme tosissaan ja asiakas näkee sen, on palaute paljon positiivisempaa. Se ei ole pelkästään palautetta vaan se on vuoropuhelua.

Onko liikunta-alalla oma slangi? Ei ainakaan kovin voimakkaasti. Ehkä jumppien nimitykset voisi olla tälläinen. Tietääkö asiakas oikeasti mille tunnille on menossa ja pärjääkö asiakas siellä? Tai esimerkiksi käsitys kehosta. Kaikki eivät näe kehoa samalla tavalla. Ei ehkä itse mielletä sitä että on oman alan kieli. Mutta onko sitä kuitenkin asiakkaalle? Oman alan kieliä on aina, mitä se tarkoittaa markkinoinnissa, palautteessa, asiakaspalvelussa. Asiakas voi väsyä nopeasti eikä vastaa palautteeseen tai halua olla osana palveluntuotantoa.

Jos salille tulee ihminen joka ei koskaan ole käynyt. Miten hänelle myydään? Miten hän voi tietää mitä haluaa? Ihminen jännittää myös sitä miten sisälle mennään. Miten siellä toimitaan? Ei sinne halua mennä pyörimään epätietoisena. Ja mitä tarvitsee mukaan. Se on palvelua miten otetaan vastaan. Mitä tiloista ja nidien toiminnoista saa tietää etukäteen esimerkiksi nettisivuilta. Miten digitalisaatiota voi hyödyntää tässä?

Palautteen lisäksi tarvitaan paikanpäällä havainnointia. Vähän vakoilla miten hän toimii? Miten se asiakas pärjää. Millainen se palveluympäristö on.

Kehittäjänmielellä. Ylittää rohkeasti rajoja. Mitkä ovat rohkeita rajanylityksiä omassa organisaatiossa?

Jos tekee erilailla kuin ennen. Esimerkiksi kehityskeskustelut ja niiden käyttöönotto. On se rajan ylittämistä kun tehdään eritavalla kuin ennen. Tässä ajatellaan työntekijän palvelupolusta, miten ihmiset kokevat tämän? Työntekijänä hyödyllisenä ja esimiehenä hyödyllisenä.

Henkilöstölle muutokset on usein isompia kuin esimiehille. On muistettava että kaikki ei aina ole innokkaita kehittämään tai muuttamaan omaa työtään tai toimintatapoja. Nyt muutos PT:llä on muuttunut ja kehittämiskulttuuri ja heittäytyminen ja rohkeus on heillä lisääntynyt. Ensin innostui kaksi ja sitten se lähti leviämään. Aina tarvitaan ne muutamat innostujat jotka lähtevät tekemään. Ja tätä kautta saadaan muut mukaan. Saadaan ihmiset näkemään se miksi tehdään asioita uudella tavalla.

Prototyyppi mahdollisemman aikaisin ja edullisesti. Olemme tehneet erialaisia prototyyppeja ja kokeiluja ketterästi. Kokeillaan vaan ja katsotaan mitä tapahtuu? Kysytään mitä asiakkaat on mieltä näistä kokeiluista. Rohkeammin lähdetään kokeilemaan ihan pieniäkin juttuja. Päästään heti töihin ja saadaan nopeasti selvillä saadaanko tällä oikeasti jotakin aikaan. On mietittävä mikä on pahinta mitä voisi tapahtua?

Markkinoinnissa – oma huumori on mitä on. Kaiken peliin laittaminen ja sitä kautta saada uusia asiakkuuksia kentiltä joilta asiakkaita ei ole ollut.

Kulurakenne ja rahapolitiikka ja ollaan tehty isoja ratkaisuja mikä kannattaa ja mikä ei. Viedään se palvelu lähelle asiakasta.

Kokeilla uusia tuotteita, johon ei liikunta kuulunut ollenkaan. Ruokavaliotuote. Sellainen mitä asiakkaat yleensä hakevat netistä. Ihan uudenlainen ajattelutapa myydä palvelua johon ei olla totuttu liikunta-alan yrityksissä.

Lähteä mukaan nopeisiin kokeiluihin. Tehdään vaikka oli vähän liian tiukka aikataulu. Päätös tehdä ja toimia hetkessä. Totuttua tuotetta ja palveluita tarjottiin eri asiakkaille ja sitä kautta mahdollisuuksia näki eri tavalla.

Kansainvälistyminen Aasiaan muutosvastarinnasta huolimatta. Vanhojen rakenteiden muuttaminen ja mahdollisuuksien näkeminen.

Hinnoittelu. Kaikki mainostaa liiku kuukausi ilmaiseksi! – sisäänvetohinnoilla. Asiakkaita saa muillakin tavoin. Voisiko pudotetuilla kiloilla saada lisää aikaa? Mikä se sisältö on? Kun meillä on tuote, hinta ja asiakkuus. Jos lähdemme hintakisaan on oltava paksu lompakko. Silloin kaikki on viritettävä siitä kulmasta että olemme halvin. Tuotteistaminen palvelunsisällön kautta.

Kuntokeskuksilla henkilöbrändäystä. Vahvemmin lähteä brändäämään. Tähän tarvitaan muutama innokas. Halutaan kuulua itsevalitsemiin yhteisöihin. Halutaan kuulua tiimeihin. Olla osana. Rakentaa vahvaa ammattibrändiä ja sitä kautta yhteisöä.

Se mitä kerrotaan tehdään isosti ja laajasti. Ei mitään ihan kiva tunti! vaan oikeita ja aitoja tarinoita.

Kokeillaan, jos ei toimi kokeillaan jotakin muuta. Muistetaan että hyvä palaute ei aina ole positiivista. Vaan tarpeellista ja hyödyllistä. Palveluista kertominen – asiakkaan ei tarvitse ottaa selvää vaan palvelut ja palveluiden sisältö tuodaan esille.

Pohtia ja miettiä se, miten tämä tehdään näkyväksi. Viedään palvelumuotoilua, kokeilukulttuuria ja uusia menetelmiä eteenpäin. Pohtia, miten kokeiluja viedään vielä vahvemmin eteenpäin ja kaikkien käyttöön.

Viedään asiat vahvasti eteenpäin. Kuunnellaan, mutta ollaan päämäärätietoisia. Etsitään ne ensimmäiset innokkaat ja annetaan viimeisimpien tulla mukaan silloin kun he uskaltavat.

Strateginen ajattelu kaikessa muutoksessa on tärkeää. Aktiivinen tulevaisuuden tekeminen.

Miten olemme arvioineet onnistumisia?

Liiketaloudellisin perustein kokeilujen vaikuttavuutta. Tosi helposti tehdään niin, että kaikkeen käytetään niin paljon aikaan, että vaikuttavuus unohtuu. Suurin osa on perinteisiä asiakkaita kuntosalilla tai ryhmäliikunnassa. Perustehtävä ei saa kärsiä.

Näkyväksi tekeminen. Miten saamme levitettyä kaiken sen minkä olemme tehneet näkyväksi ja esille? Ei pelkästään asiakkaille, vaan myös organisaatiossa ja kumppaneille. Miten uudet jutut tehdään näkyväksi.

Kun yrityksessä tapahtuu jotakin, uudet välineet tai muuta mielenkiintoista. Mutta kerrotaan kaikesta esim Facebookissa. Syntyy vuoropuhelua. Myös uutuuksista voi olla avoimia ovia ja kerrotaan näistä sosiaalisessa mediassa. Aika herkästi kertoa kaikesta toiminnasta, tapahtumista, tunneista. Tämä ei ole rakettitiedettä, vaan ottaa systemaattisesti olemassa olevat välineet.

Näkyväksi tekeminen – mikä olisi sopiva hissipuhe? Miten ydinasia kiteytetään? Viestin tavoittaminen on haastavaa. Välineitä on valtavasti ja käyttö on helppoa, mutta informaatiota on paljon.

Usein mennään tosi maltilla ja jotenkin varotaan sitä näkyväksi tekemistä. Pienetkin asiat on viestimistä. Oleellista on mitä kerrotaan, missä, milloin ja kenellä.

Valtava intohimojen määrä mitä tällä alalla on. Hyödynnetään sitä ja suunnataan uudella tavalla. Asiakkaan hyödyksi.

 

Kymmenen KOOta

Kysy

Kuuntele

Kehitä

Kalenteroi

Kokeile

Kommunikoi

Kirjaa

Koe

Kannusta

Kiteytä

Ohjeita kehittäjälle:

  • Osallistaminen.
  • Yhteistyö organisaation sisällä.
  • Rohkeasta out of Box.
  • Organisaation oman Check Listin tekeminen koulutusmateriaalien pohjalta.
  • Palautteen kerääminen eri tavoilla.
  • Viestintä kohdettenua.
  • Älä lannistu!
  • Kokeile rohkeasti!
  • Älä pelkää epäonnistumista.
  • Löydä loistotyypit viestinviejiksi ja soihdunkantajiksi.

 

Muistetaan, että Me olemme niitä soihdunkantajia.

 

Innovointia ja ennakointia – Riitta Hämäläinen-Bister

Millälailla tulevaisuutta voi nostaa esiin omassa toiminnassa? Mitkä ovat kolme tärkeintä verkostoa. Ja mikä niistä on tärkein? Miten käytätte aikaa verkostoon ja miten tuotatte ideoita tänne verkostoon. Millä tavalla tämä verkosto tuottaa liiketoiminnan kasvua? Mitkä ne todelliset hyödyt ovat? Mitä se verkosto antaa sinun organisaatiolle? Mikä on oma panos ja mikä on se panos minkä niistä saa? Vaikuttavuus yritystoimintaan tai oman osaamisen kehittämiseen ja verkostoiden laajentamiseen.

Innovaatio-osaaminen, mitä se tarkoittaa työelämässä? Kun työelämä on murroksessa tarvitaan innovaatio-osaamista. Se on kykyä omaksua ja kehittää työelämän taitoja. Yksilönä, yhteisönä ja verkostoissa. Mitä työelämä tällä hetkellä hakee? Luovuutta, ongelmaratkaisun taitoja, kokonaisvaltaista ajattelua ja hahmottamista. Yhteistyökykyä ja kykyä toimia verkostoissa.

Näyttökuva 2018-2-6 kello 12.08.00

On uskallettava visioida ja unelmoida. Puhua, sparrata ja innostaa. Ja tukea ja mokeltaa. EI-sana ei kuulu mukaan ollenkaan. Mietitään AI MITEN? haetaan ratkaisua ja uusia näkökulmia. Kun innostumisen kierteen saa onnistumaan on se suurin voimavaramme, se on enemmän kuin raha. Kun ihminen innostuu, se on tunne.

Innostumisen pyörän sisällä on jatkuvaa arviointiprosessia, se on työskentelykulttuuria. Arviointi on arvon antamista.

Mitä opit? Mitä oivalsit? Mitä otat mukaan?

Kiitä. Kannusta. Kehitä

Luovuus. Psitää luopua jostakin, että syntyy uutta. Aina kannattaa miettiä, mitkä asiat on sellaisia jotka ei strategisesti ole tässä hetkessä tai tulevaisuudessa joihin ei kannata käyttää aikaa. Silloin syntyy tilaa uusille asioille.

Megatrendit 2017 – globaaleja ja kansallisia trendejä.

Näyttökuva 2018-2-6 kello 12.09.32

Kun työkalut ja digitalisaatio antaa mahdollisuuden että robotiikka tekee työtä puolestamme jää meille aikaa miettimiselle ja ajatukselle. Pirstaloituminen näkuu meidän kaikkien työelämässä.

IMG_2736

https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#megatrendit-2017

Miten omassa työorganisaatiossa on mietitty miten nämä liittyvät omaan työhön? Miten digitaalisilla alustoilla voi tehdä omaa työtä? Miten vahvistetaan sitä, että kaikki on mukana? Kenen tehtävänä on verkottaa näitä?

Tärkeintä on saatava työtä, työtä tulevaisuudessa jossa kokee elävänsä hyvää elämää. Työ voi olla monimuotoista ja olemme elinikäisen oppimisen maailmassa.

IMG_2737
Sitra – Megatrandit 2018

Mitä työtä me tarvimme? Hyvinvointisektori, liikunta ja sosiaali- ja terveyspuoli. Ihmisen terveys ja hyvinvointi on aina tärkeimpiä asioita. Miten me saamme pidettyä ihmiset työkykyisinä? Miten organisaatiot muuttaa koulutustaa, palveluitaan ja informaatiota?

IMG_2738

Tärkein katse täytyy olla niissä asioissa mitkä ovat oleellisimpia. Elinikäinen oppiminen on muuttunut välttämättömyydeksi. Tarvitsemme lasten innostusta j a avarakatseisuutta.

Mitä tämä tarkoittaa teidän organisaatiossa? Miksi liikunta on yhteiskunnan kannalta tärkeää? Miksi liikuntaihmiset puhuu huippu-urheilusta ja menestymisestä? Miksi pääpaino ei ole siinä mitä ihminen siitä saa? Mikä on vaikuttavuus?

Olennaista on miten asiakas kokee olevansa osallinen aidosti? Miten kuunnellaan ja mitä kuullaan?

Miten voimme mennä eteenpäin sen sijasta että mietitään että ei meillä ole resursseja tehdä tätä. Kaikkien on osattava ja on tehtävä yhdessä. Heikoin on aina se vahvin.

Miten me otamme oman yrityksen toiminnassa huomioon luonnonvarat? Pieniä tekoja, mutta niillä voi vaikuttaa.

Tarvitsemme molempia. Talouskasvua ja hyvinvointia. Ne luovat toisiaan. Ilman toista, ei ole toista. Liikunta tuottaa hyvinvointia yhteiskunnalle.

www.seuraavaera.fi

Hyvinvoinnin seuraavaa erää rakennetaan yhteiskunnan tasolla kolmella tavalla:

  1. kehittämällä talouta kohti reilua, kilpailukykyistä kiertotaloutta
  2. Satsaamalla elinikäiseen oppimiseen sekä
  3. luomalla hallinnolle ja johtamiselle rooli edistyksen vauhdittajina.

Mikä vaikuttaa päivittäiseen työhöni? Mikä tekee siitä ja tulevaisuuden työstäni merkityksellistä.

IMG_2739

Miten nämä näkyvät omassa organisaatiossa, millä tasolla vain. Tunnista vaikuttavat tekijät.

Signaalit löytyvät verkostoissa jotka ovat omien toimialojen ulkopuolella. Miten pystyn tunnistamaan tai tunnustamaan tulevia signaaleja.

Meidän on luotava erilaisia ilmiöitä. Tunnenko asiakkaani? Panostanko oikeaan kohderyhmään? Olemassa olevat tuovat rahaa. On tiedettävä ja tunnistettava asiakkaat, mahdollisuudet ja palvelut.

Me tarvitaan, ilmiöitä, puheita, markkinointia, kokemuksia, palvelupolkuja…nyt ne syntyvät sattuman kaupasta.

Miksi liikunta on tärkeää yhteiskunnalle?

Hyvinvoinnin ylläpito. Vähentää kustannuksia. Työhyvinvointi.

Valtavasti säästöjä yhteiskunnalle kun ei tarvitse käyttää.

Sosiaalinen ympäristö. Syrjäytymistä ehkäisevää.

Liikkuminen ja aivotoiminta liittyy yhteen vahvasti. Liikunta, lepo ja ravinto. Aivot tarvitsevat näitä kaikkia jotta voivat toimia. Liikunta ehkäisee mm. muistisairauksia. Liikunnan muotojen sisään kannattaa rakentaa kertomukset siitä, mitä ne tuottavat terveydelle.

Millä lailla voi olla kunnan ja ympäristön voimavarana?

Liikuntapoliitisella selonteolla viedään liikuta-asiat koko eduskutnaan. Asiantuntijaselvitykset. Millä tavoin eri ministeriöt vaikuttavat liikuntaan? Jokainen käy omalla hallinnon alallaan sen, miten päätökset vaikuttavat liikunta-alaan.

Kyse on loppujen lopuksi käyttäytymisen muutoksesta ja motivaatiosta.

 

 

 

 

 

Mainokset